Olemme palanneet tauolta. Jatkossa lähetämme uutiskirjeen noin kahden viikon välein.
Innostavia lukuhetkiä!
Osaava, kannustava ja turvallinen Suomi
Hyvinvointiyhteiskunta voidaan rahoittaa vahvalla talouskasvulla ja korkealla työllisyydellä. Tulevaisuuden hyvinvoinnista huolehditaan panostamalla osaamiseen, nostamalla työllisyysastetta, vahvistamalla talouden kasvuedellytyksiä, parantamalla tuottavuutta ja vastuullisella talouspolitiikalla.
Hallituskaudella 2023–2027 tehtävien päätösten pitää parantaa kestävän kasvun ja korkeamman työllisyyden edellytyksiä.
Euroopan unionin toiminta ja kehittäminen ovat mielestämme olleet liian vähän esillä eduskuntavaalikampanjoinnissa. Kannustamme ehdokkaita nostamaan EU-asiat aktiiviseen keskusteluun ja osaksi kampanjointia, sillä Suomen EU-linja päätetään pitkälti eduskuntavaaleissa.
– Korostamme, että Suomen pitää olla aktiivinen toimija EU:ssa, sillä vahva ja toimiva EU on Suomen etu, sanoo puheenjohtajamme Maria Löfgren.
– Tarvitsemme aktiivista ja monipuolista keskustelua jäsenyydestämme ja EU:n kehittämisestä, toteaa kansainvälisten asioiden päällikkömme Markus Penttinen.
Vahva julkinen talous varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan
Julkisen velan kasvattaminen normaalin talouskehityksen aikana on huolestuttavaa.
Talouden sopeutusta tarvitaan väistämättä, mutta sitä pitää tehdä mieluummin etupainotteisesti ja valikoiden. Koulutuksen sekä tutkimuksen ja kehityksen resurssit on säilytettävä sekä tuottavuutta nostettava.
– Oikealla talouspolitiikalla varmistamme, että nykyiset ja tulevat nuoret voivat elää hyvinvointiyhteiskunnassa. Velanhoidon taakkaa emme voi sälyttää heille, korostaa puheenjohtajamme Maria Löfgren.
Lausuntomme julkisen talouden näkymistä ja sopeutuksesta
Lausunnossaan valtiovarainvaliokunnalle korostimme, että Suomen julkinen talous on huonossa asemassa ottamaan vastaan uusia kriisejä.
Pidämme huolestuttavana, että julkinen velka kasvaa normaalin talouskehityksen aikana. Tarvittava sopeutus täytyy todennäköisesti ulottaa kahden hallituskauden mittaiseksi.
Pääekonomistimme Pasi Sorjonen esitti lausunnon valtiovarainvaliokunnan kuulemisessa 1.3.2023.
Perhevapaiden epätasainen jako vanhempien kesken on merkittävä tekijä miesten ja naisten tasa-arvon ongelmien taustalla. Ajattelemme Suomessa mielellään olevamme tasa-arvon edelläkävijöitä, mutta tasa-arvon edistämiseksi pitää tehdä töitä jatkuvasti. Jotta perhe- ja hoivavastuu jakautuu tasa-arvoisesti, meidän pitää toimia yhä aktiivisemmin perhevastuun edistämiseksi.
Oikeus työhön sisältyy ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Tärkeästä periaatteesta huolimatta monilla vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävää tukea työllistymiselleen. Tilanteen muuttaminen vaatii monipuolisia toimia.
Perhevapaauudistuksen tavoitteena parantaa tasa-arvoa
Tasa-arvon paraneminen työ- ja perhe-elämässä edellyttää molempien sukupuolten panosta. Työnantajilta vaaditaan kykyä luoda työpaikoille rakenteita kuten sijaisjärjestelyjä, jotka mahdollistavat perhevapaalle jäämisen sekä isille että äideille.
Tapaturma etätyössä – mitä työntekijälle korvataan?
Etätyössä tapahtuneiden tapaturmien korvaamisessa on ratkaisevaa, mikä lasketaan kiinteästi työntekoon liittyneeksi toiminnaksi ja mikä ei. Tarkka kirjallinen dokumentaatio tapaturman kulusta on hyvin tärkeää. Mielestämme työtapaturmalain soveltamisalaa pitää ensi hallituskaudella laajentaa etätyössä tapahtuviin tapaturmiin, jolloin turva olisi etäyössä sama kuin lähityössä.
Akavan liittojen jäsenmäärä vuoden 2023 alussa oli 616 000, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 1 200 jäsentä. Maksavien jäsenten määrä kasvoi 177:llä ja opiskelijajäsenten määrä nousi 3 393:lla. Eniten uusia jäseniä sai Insinööriliitto ja suhteellisesti eniten kasvoi Akavan sairaanhoitajat ja Taja.
Akavan opiskelijoiden puheenjohtajina aloittivat vuoden alussa Nicole Ojala, Eppu Åberg ja Saska Kurki. Puheenjohtajat liputtavat nuorten aikuisten vaikuttamismahdollisuuksien, koulutuksen pitkäjänteisen rahoittamisen ja opiskelijoiden paremman toimeentulon puolesta.
Podcastin tuottavat Akava ja Akavan jäsenliitot. Juontajana jatkaa Anna Ståhle.
Työttömyyskatsaus 3/2023: Työttömyys näyttää vakautuneen
Uusin työttömyys- ja lomautuskatsaus julkaistiin 7.3. Tuoreimpien tietojen mukaan työttömien määrä on pysynyt viime aikoina likimain ennallaan.
Katsauksesta selviää, että työttömiä on jonkin verran enemmän kuin ennen koronaviruspandemiaa. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt ja alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä kohonnut. Alkavien työttömyysjaksojen määrä ei ole enää vähentynyt viimeisen vuoden aikana.
Katsauksen mukaan parin viimeisen kuukauden tietojen perusteella työttömyyden suunta on hyvin epäselvä.
Helmikuun lopussa julkaistun korkean osaamistason maahanmuuttokatsauksen mukaan myönteisten oleskelulupien määrä laski viimeisellä vuosineljänneksestä.
Loppuvuoden laskusta huolimatta vuosi 2022 oli myönnettyjen oleskelulupien määrän osalta ennätyksellinen. Kaiken kaikkiaan vuonna 2022 myönnettiin ensimmäisiä oleskelulupia Suomeen yhteensä 40 488.
Korkean osaamistason katsauksen päähuomio on niin sanotuissa korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa ja tutkijoissa.
Akava Works Ilmasto & osaaminen -artikkelisarja Akava Worksin Ilmasto & osaaminen -artikkelisarja tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Sarjassa eri kirjoittajat pohtivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia osaamisvaatimuksia ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden näkökulmasta.
Hyvinvointiyhteiskunta voidaan rahoittaa vahvalla talouskasvulla ja korkealla työllisyydellä. Tulevaisuuden hyvinvoinnista huolehditaan panostamalla osaamiseen, nostamalla työllisyysastetta, vahvistamalla talouden kasvuedellytyksiä, parantamalla tuottavuutta ja vastuullisella talouspolitiikalla.
