Tervetuloa lukemaan tuoreimpia keskustelunaiheita uutiskirjeestämme. Tämän uutiskirjeen aiheena on muun muassa talouskasvu, EU, koulutus ja ilmasto.
Keväisiä lukuhetkiä!
Suomi pitää saada korkeamman tuottavuuden tielle
Eduskuntavaalit on käyty ja seuraavaksi käännämme katseet siihen, millä reseptillä seuraava hallitus lisää ihmisten hyvinvointia samalla, kun se parantaa julkisen talouden kestävyyttä.
"Mistä löydämme reseptin, jonka avulla lisäämme talous- ja tuottavuuskasvua ja jätämme tuleville sukupolville hyväkuntoisen yhteiskunnan?"
Uuden hallituksen pitää tarttua heti useaan EU-kysymykseen
Vaalit on pidetty, hallituksen kokoonpanosta ja sen ohjelmasta aletaan neuvotella. Jo hallitusohjelmaneuvotteluissa tai pian uuden hallituksen aloitettua työnsä sen pitää ratkaista Suomen linja useaan EU-kysymykseen. Mihin esimerkiksi?
"Suurennuslasin alla on nyt, miten Suomen EU-jäsenyys kirjataan uuteen hallitusohjelmaan ja millä perustein kyseinen kanta otetaan. "
Järjestäytyminen luo pohjan hyvälle työelämälle ja vakaalle yhteiskunnalle
Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK muistuttavat, että järjestäytymisaste on yhteydessä toimivien työmarkkinoiden ja yhteiskunnan vakauden kanssa. Ammattijärjestöjen jäsenmäärät ovat pienentyneet eli järjestäytymisaste on laskenut. Muutos kertoo osaltaan, että järjestöjen toimintaa pitää kehittää vastaamaan paremmin työelämän muutoksia ja työntekijöiden tarpeita.
Akavas företagarpris tilldelas årligen en meriterad företagare eller yrkesutövare. Vem får priset i år? Du kan föreslå en lämplig kandidat senast den 31 maj 2023.
Uusimmassa jaksossa aiheena ovat työkyky ja työhyvinvointi. Miten tukea työkykyä, jotta voisimme paremmin?
Jakson vieraina ovat projektipäällikkö, toimintaterapeutti Tove Lassenius sekä vanhempi tutkija Elina Weiste. Jakson tositarinassa toimintaterepeutti Ursula Kurkimäki kertoo työstään työuupumuksesta ja psyskososiaalisesta kuormituksesta kärsivien ihmisten kuntouttajana.
Akava Worksin Koulutus, inhimillinen pääoma ja talouskasvu -selvitys julkistettiin 5.4. Selvityksessä todetaan, että Suomen taloudellinen hyvinvointi rakentuu työn tuottavuuden varaan. Työn tuottavuus puolestaan riippuu ennen kaikkea siitä, millaisia teknologioita täällä kehitetään ja otetaan käyttöön. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin, tieto- ja viestintälaitteisiin sekä muihin laitteisiin ovat suurelta osin loppujen lopuksi teknologisen kehityksen seurauksia. Tutkimus- ja kehityspanostuksista ja teknologiavalinnoista alkavan vaikutusketjun päässä ratkeaa myös Suomen rakenteellisen kilpailukyvyn tila.
Jyrki Katainen: Kestävyysosaaminen on mahdollisuus ja kilpailuetu
Suomi ja koko maailma ovat suuren muutoksen äärellä ekologisen kestävyyskriisin takia, jossa on kolme ulottuvuutta: ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus. Tilanne vaatii ripeitä toimia, sillä hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista palveluista ja hyödyistä. Ihmisen toiminta uhkaa luonnon kantokykyä ja ilmastonmuutos on yksi esimerkki tästä kehityksestä. Ilman luontoa emme kerta kaikkiaan selviä.
Näin kirjoittaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen esipuheessaan Akava Worksin Ilmasto ja osaaminen -artikkelijulkaisussa.
Akava Works Ilmasto ja osaaminen -julkaisu on luettavissa verkossa
Akava Worksin Ilmasto ja osaaminen -artikkelijulkaisu tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Julkaisussa viisi asiantuntijaa pohtii ilmastonmuutoksen aiheuttamia osaamisvaatimuksia ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden näkökulmasta.
Julkaisussa on artikkelit Johanna Vuorelmalta, Tero Toivaselta, Liisa Häikiöltä, Essi Aarnio-Linnanvuorelta ja Mikael Fogelholmilta.
Johdannon julkaisuun on kirjoittanut yhteiskunta-asioiden päällikkömme Piia Rekilä. Esipuheen on kirjoittanut Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.
Kestävää ja inhimillistä kasvua ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan
Yhteiskuntatieteiden tohtori Sanni Tiitisen artikkeli esittelee ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan nykytilaa ja TKI-toiminnan kasvun nykyisiä haasteita ja tulevia mahdollisuuksia. Tarkastelu perustuu tilastoaineistoihin sekä aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Sen tavoitteena on esitellä perusteltu näkemys siitä, millä toimenpiteillä ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa voitaisiin tulevaisuudessa edistää.
Kaikkiaan runsaat 474 000 suomalaista käytti kotitalousvähennystä vuonna 2021. Verotuksessa myönnetyn kotitalousvähennyksen yhteismäärä oli vuonna 2021 hieman yli 420 miljoonaa euroa.
"Kotitalousvähennystä käyttävät suomalaiset kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten sitä käyttävät pieni- ja keskituloiset."
