Akavalaiset ilmastotyössä: Terveydenhuollon erikoislääkäri, Lääkäriliiton jäsen Mikaela Grotenfelt-Enegren
“Toiminta ja teot ovat paras lääke ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastoahdistukseen”. Planeetta on myrkytystilassa, johon ihmiskunta yrittää etsiä lääkkeitä ja hoitokeinoja. “Emme näe, että olemme osa luontoa, jonka kanssa meidän tulisi elää tasapainossa”, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren. Hän työskentelee äitiys- ja lastenneuvolalääkärinä Helsingin kaupungilla.
Markus Penttinen Tuumaamossa: Elämää brexitin jälkeen – kahden kerroksen väkeä ja irtiottoja direktiiveistä
Miltä pohjalta järjestetään jatkossa EU:n ja Britannian yhteiselo? Ero astuu voimaan 1. helmikuuta ja vuosi 2020 on siirtymäkautta, jonka aikana tuleva suhde on neuvoteltava.
Entäpä onko realistista saada aikaan ”hyvät ja syvät” suhteet, joita on Suomessakin toivottu? Erosta tehdyt periaatteelliset julistukset viittaavat kattavaan yhteistyöhön, mutta entä käytännän toteutus?
Työn henkisen kuormittavuuden mittaamiseen on välineitä
Muuttuva työ tuo mukanaan muuttuvan kuormituksen. Työn psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus sekä aivoterveys laajemmin ovat nousemassa keskusteluun sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Akava nostaa esiin näitä työelämän näkökulmia ja pyrkii jäsentämään keskustelua. Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimon kirjoitus aloittaa blogisarjan, jossa kirjoittajavieraat eri aloilta käsittelevät työn muutosta, uusia kuormitustekijöitä ja työterveyshuollon muutostarpeita osana laajempaa kehitystä.
Työ antaa ihmiselle paljon, mutta kaikkeen tekemiseen liittyy myös kuormittuminen, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Aivotyöhön ja vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ei voi mitata samalla tavalla kuin lihasten kuormittumista. Kuitenkin olemme pitkään yrittäneet soveltaa samoja keinoja psykososiaalisiin tekijöihin liittyvän haitallisen kuormituksen ehkäisyssä ja korjaamisessa kuin ruumiillisella puolella – vaihtelevin tuloksin.
Korkeakoulututkinto entistä useammalle nuorelle, mutta miten?
Tavoite on kirkas: puolella nuorten aikuisten ikäluokasta eli 25–34-vuotiaista on määrä olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä.
Tämä tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan. Jo aiemmin se kirjattiin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2030 korkeakoulujen ja sidosryhmien laajan yhteistyön tuloksena.
Työeläkekoulujen teemana ovat työeläkekuntoutus ja työurien pidentäminen. Vastaamme mm. kysymyksiin:
• Miksi työurien pidentämistä tarvitaan? • Mitä eläkepolitiikassa tapahtuu lähivuosina? • Mitä on työeläkekuntoutus? • Jos työkyvyttömyys uhkaa, kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen? • Miten vakuutuslääkäri arvioi työkykyä?
Työeläkevakuuttajat Tela, SAK, Akava ja STTK järjestävät yhteistyössä kahdeksan alueellista työeläkekoulua helmi-huhtikuussa 2020. Kevään kiertue alkaa Mikkelistä 12.2. ja päättyy Joensuuhun 1.4.
Työeläkekoulut on tarkoitettu palkansaajajärjestöjen luottamushenkilöille, työsuojeluvaltuutetuille, liittojen toimihenkilöille ja hallinnon jäsenille, aktiiveille sekä jäsenille. Työeläkekoulut ovat osallistujille maksuttomia.
Tammikuun työttömyyskatsaus: Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien kokonaismäärä vuoden lopussa oli edellistä vuodenvaihdetta suurempi. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 36 431, joka on 626 henkilöä (+1,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.
Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.
Väärässä sarjassa – Suomen on nostettava työllisyysastettaan
Mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä tekee töitä, sitä kivuttomampaa on kerätä verotulot, joilla rahoitetaan modernin hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Julkisen talouden mittavan kestävyysvajeen kaventamisessa nykyistä korkeampi työllisyys on suorastaan välttämätön.
Suomen muita matalampi työllisyysaste ei ole tilapäinen ongelma. Häviämme vertailun ikäluokassa 25-64 Ruotsille ja Tanskalle joka vuosi vuoden 1995 jälkeen. Kymmenen viime vuoden ajan häviämme tämän saman vertailun myös Saksalle ja Hollannille, sekä jo useamman vuoden ajan myös Virolle.
Akavan yrittäjäpalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
Akavan yrittäjäpalkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi.
Ehdotuksia palkinnon saajista voivat tehdä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta, Akavan jäsenjärjestöt, AKY Akavalaiset yrittäjät sekä yksittäiset jäsenjärjestöjen jäsenet. Myös yrittäjä voi ehdottaa itseään palkinnonsaajaksi. Ehdotuksia toivotaan myös Akavan jäsenjärjestöjen yrittäjätyöryhmiltä, -valiokunnilta ja -neuvottelukunnilta.
UusioUra-rekrytointitapahtuma yli 45-vuotiaille työnhakijoille Kaapelitehtaalla 4.2.2020
UusioUra on rekrytointi- ja uravalmennustapahtuma yli 45-vuotiaille työnhakijoille. Olemme mukana tukemassa tapahtumaa. Tervetuloa Kaapelitehtaalle Helsinkiin tiistaina 4.2.2020 klo 11–18! Tapahtuma on maksuton.
Uusi Dörren-alusta auttaa ulkomaalaistaustaisia työllistymään ja verkostoitumaan
Keskiviikkona 29.1. lanseerattiin Dörren by Luckan -alusta, joka auttaa ulkomaalaistaustaisia rakentamaan verkostoja ja työllistymään Suomessa. Akava edistää työelämän kansainvälisyyttä ja on mukana muun muassa tekemässä Dörreniä tunnetuksi.
Alusta on käytettävissä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Yksityishenkilöiden lisäksi organisaatiot voivat rekisteröityä palvelun käyttäjäksi.
Akavan jäsenliittoja tavattavissa Opo-päivillä perjantaina 7.2. klo 9-16.30. Ständimme sijaitsee Tampere-talon Riffissä, paikalla 37-38. Jäsenliitoistamme mukana Akavan sairaanhoitajat ja Taja, Insinööriliitto IL, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Farmasialiitto, Tekniikan akateemiset TEK, Tradenomit.
Työpaja klo 12-13 Sonaatti 1 -salissa aiheesta "Monet opintopolut vievät unelmaduuniin", työpajan vetäjinä kehityspäällikkö Ida Mielityinen Akavasta ja asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta.
Tervetuloa!
Akava Leadership -verkosto johtamis- ja esihenkilötyötä tekevien tueksi
Akava Leadership on johtamis- ja esihenkilötyötä tekevien tueksi perustettu LinkedIn-verkosto. Se on myös alusta aktiiviselle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Verkoston takana ovat Akava ja jäsenjärjestöt. Tarkoituksena on tarjota kaikille johtavassa asemassa oleville ja esihenkilötyötä tekeville tukea oman osaamisen kehittämiseen. Akava Leadership tuo esiin tutkitun tiedon pohjalta työelämän muutoksia esihenkilötyön ja johtamisen näkökulmasta.
Verkosto on avoin ja mukaan voivat tulla kaikki aihepiireistä kiinnostuneet, eli sinun ei tarvitse olla akavalaisen liiton jäsen eikä toimia esihenkilötehtävissä.
Jos haluat julkaista artikkelin ryhmässä, ota yhteyttä palvelupäällikkö Jaana Ignatiukseen, jaana.ignatius(a)akava.fi tai erityisasiantuntija Miika Sahamieheen, miika.sahamies(a)akava.fi
