Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys saa vahvan kannatuksen työeläkevakuuttajilta
Eläkeuudistusta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on lähtenyt lausuntokierrokselle joulukuussa. Johtajamme Jari Sokan mukaan lakiesitys edesauttaa työeläkejärjestelmän rahoitusaseman parantamista ja keventää työeläkemaksun korotuspainetta tulevaisuudessa. Siksi Tela puoltaa vahvasti esityksen hyväksymistä.
Eläkeuudistukselle annettiin säästötavoitteeksi 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin yhtä miljardia euroa. Valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että uudistus parantaa työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jopa tätä enemmän.
– Ministeriö on arvioinut eläkeuudistuksen kokonaisuutena vahvistavan julkista taloutta 0,8 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa. Uudistus siis lopulta täytti tavoitteen kaksinkertaisena, Sokka mainitsee.
Nyt tarvitaan vastuullinen ja reilu YEL-uudistus – tuore selvitys tarjoaa eväitä
YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan selvitys yrittäjäeläkkeiden kehittämisestä on valmistunut. Rantala esittää osittaista siirtymistä kohti ansiopohjaista mallia yrittäjien YEL-työtulon määrittelyssä. Nykyisellään YEL-työtulo perustuu laskennalliseen arvioon yrittäjän työpanoksen arvosta.
– Työeläkevakuuttajat kannattavat periaatetta, jossa yrittäjien työeläkemaksu määräytyisi joustavasti todellisten ansiotulojen mukaan. Se olisi selkeä, helposti ymmärrettävä ja myös joustava, sillä eläkemaksu seuraisi automaattisesti yrittäjän todellista ansiokehitystä. Kyse on hallinnollisesta yksinkertaisuudesta niin yrittäjille kuin työeläkevakuuttajille, erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen sanoo.
Julkisessa keskustelussa on loppuvuoden aikana ehdotettu eläkeiän nostamista. Miten vanhuuseläkeikä tarkalleen määräytyy? Miten sen alaikäraja nousee ja missä iässä suomalaiset tosiasiassa jäävät eläkkeelle? Kokosimme aiheesta tietopaketin, joka kertoo myös eläkeikien muuttamisen historiasta meillä ja maailmalla.
Entä jos vanhuuseläkeikä nostettaisiin 70 vuoteen? Vaikutukset julkiseen talouteen olisivat paljon vaatimattomammat kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi päätellä. Johtajamme Antti Tanskanen laski, mitä kaikkia vaikutuksia eläkeiän nopealla nostamisella tosiasiassa olisi.
Liian moni jää kuntoutuksen ja muiden palveluiden ulkopuolelle, kun työkyky horjuu. Lisäksi sairaus- ja työkyvyttömyysetuudet ovat melko passivoivia. Tämä kaikki voi pahimmillaan johtaa syvempään sairastumiseen ja työkyvyttömyyteen.
Näistä syistä työeläkevakuuttajat näkevät tarpeen muuttaa palveluita ja etuuksia tukemaan tehokasta työelämään paluuta ja tarjoavat siihen joukon keinoja Terve taas, vai sairas? -tavoitepaperissaan.
