Kun kouluikäinen lapsi oireilee ja sairastelee paljon, tilannetta on tärkeää pysähtyä katsomaan lapsen kannalta. Jos oireet vaikuttavat liittyvän rakennuksen sisäilmaan, asiaan täytyy tarttua juuri tällaisiin tilanteisiin soveltuvien ratkaisujen avulla.
Koulurakennusten tutkimiseen ja korjaamiseen löytyy jo paljon ohjeita ja prosessikuvauksia. Sen sijaan rakennuksen sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin järjestämiseen ei ole ollut yhteisiä ohjeita ja toimintamalleja.
Oireileva lapsi tarvitsee tukea nopeasti. Hän ei voi odottaa sisäilmaselvitysten ja mahdollisten korjausten valmistumista. Rakennuksen kunnon selvittäminen ja korjaaminen vie helposti vuosia. Oppilaalla on oikeus saada koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta ja riittävää tukea heti tarpeen ilmetessä.
Terveysongelmat ovat aina yksilöllisiä. Esimerkiksi allergiat ja altistumishistoria voivat vaikuttaa siihen, miten lapsi rakennuksessa voi – sama rakennus voi sopia yhdelle lapselle ja toiselle ei. Siksi ihmiset pitää kohdata yksilöinä heidän tarpeidensa mukaan.
Hyödynnä viisivaiheista mallia
Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa kehitettiin yhteistyössä koulujen, kuntien ja vanhempien kanssa viisivaiheinen malli lapsen koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukemiseksi tilanteissa, joissa oireilun syyksi epäillään sisäilmaongelmia. Yhdenkään lapsen ei tule jäädä vaille opetusta ja yhteisöä sisäilmaongelmien takia.
Mallin tavoitteena on kiinnittää huomio lapseen: Miten hän voi? Miten hänen tilannettaan kannattaa lähteä selvittämään? Kuinka aikuiset onnistuvat turvaamaan hänelle ympäristön, jossa oireet vähenevät ja jossa oppiminen sujuu?
Tätä mallia voivat hyödyntää vanhemmat, opetuksen järjestäjä, koulun henkilökunta ja
kuntien työntekijät. Malli on suunnattu perusopetukseen, mutta soveltuvin osin se käy myös muille koulutusasteille.
Sivun lopusta löydät linkin malliin ja sen käyttöohjeisiin.
Lapsen tulee saada tarvitsemaansa apua siitä riippumatta, mikä rakennuksen kunto ja ennuste on.
Viisi vaihetta pähkinänkuoressa
1. Huomaa
Lapsi ei voi hyvin. Oireet vaikuttavat liittyvän koulurakennukseen. Asiaan pitää tarttua!
Lapsen tilanne huomataan
Joko lapsi itse tai aikuinen kotona tai koulussa voi huomata avuntarpeen ja tarttua tilanteeseen: Lapselle varataan aika terveydenhuoltoon.
Miksi tällainen vaihe tarvitaan?
Sisäilmaoireilu koulunkäynnin haasteiden syynä jää usein tunnistamatta. Lapsi ei saa apua, ellei hänen avuntarvettaan huomata ja tilanteeseen tartuta. Tämä vaihe käynnistää lapsen tilanteen ratkaisemisen.
2. Selvitä
Oireileva lapsi tulee terveydenhuoltoon. Jotta lapsi saa apua, kartoitetaan hänen tilannettaan suunnitelmallisesti, lasta ja huoltajaa kuullen.
Lapsen oireita ja avuntarvetta selvitetään
Kouluterveydenhuolto selvittää, mikä lapsen kunto on, millaista apua hän tarvitsee ja mihin tiloihin ja asioihin oireet liittyvät.
Terveydenhuolto tutkii ja seuraa oireiden yhteyttä olosuhteisiin esimerkiksi haastattelemalla lasta ja hänen vanhempiaan, hyödyntämällä oirepäiväkirjaa ja seuraamalla lapsen vointia. Yhteistä tiedonvaihtoa kannattaa tehdä kouluterveydenhuollon, kodin ja muun opiskeluhuollon kesken tilanteen selvittämisessä. Syy-yhteyden todentamista ei edellytetä.
Miksi tällainen vaihe tarvitaan?
Lasten koulunkäynnin haasteet ilmenevät monin tavoin ja eri asteisesti. Oireille ja poissaoloille on monia mahdollisia syitä. Kun selvitetään, mikä juuri tämän lapsen vointi ja avuntarve on ja mikä kaikki oireita aiheuttaa, voidaan ratkaisut kohdentaa oikein eikä aikaa ja resursseja kulu summittaisiin tai väärin kohdennettuihin kokeiluihin. Tämä vaihe luo pohjan tulevien toimenpiteiden onnistumiselle.
Vaihe 3: Suunnittele
On havaittu, että lapsen oireet liittyvät sisäilmaan ja haittaavat koulunkäyntiä. Nyt istutaan yhdessä alas ja sovitaan, miten lapsen tarpeisiin vastataan.
Siirrytään suunnittelemaan yhdessä sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin järjestelyjä
Suunnittelu kannattaa tehdä kodin ja koulun yhteistyönä, tarvittaessa monialaisen yksilöllisen opiskeluhuollon kanssa:
Muodostetaan yhteinen käsitys siitä, mitä lapsi tarvitsee ja millaisilla koulunkäynnin järjestelyillä ja tuella näihin tarpeisiin voidaan vastata.
Sovitaan, kuka mitäkin tekee ja tehdään tarvittavat suunnitelmat ja päätökset.
Miksi tällainen vaihe tarvitaan?
Vaihtoehdot sisäilmasta oireilevien lasten koulunkäynnin järjestelyiksi jäävät usein tunnistamatta. Kotona ja opiskeluhuollossa on hyödyllistä istua alas ja tutustua erilaisiin ratkaisumahdollisuuksiin – vaihtoehtoja on paljon.
Sisäilma-asioissa on tyypillistä, että lasta pompotellaan yhdestä toimimattomasta kokeilusta toiseen, vuosiakin. Tämä voidaan välttää sillä, että ne, jotka tuntevat hyvin sekä lapsen tilanteen että ympäröivät olosuhteet, paneutuvat asiaan ja suunnittelevat yhdessä, miten edetään.
Hyvin tehtyä, lapsen tarpeisiin vastaavaa yhteistä suunnitelmaa on helppo lähteä toteuttamaan.
Vaihe 4: Toteuta
Lapsi käy koulua hänelle soveltuvin järjestelyin. Hänestä huolehditaan yhdessä, koordinoidusti.
Sovittu suunnitelma toteutetaan ja sen toimivuutta seurataan yhdessä
Koulu koordinoi järjestelyjä, joita toteutetaan ja seurataan yhdessä. Seurataan, miten lapsella menee ja että järjestelyt toimivat suunnitellusti. Tarvittaessa päivitetään suunnitelmia.
Miksi tällainen vaihe tarvitaan?
Sisäilmasta oireileva lapsi saattaa helposti jäädä unholaan tilanteeseen, jossa häntä, hänen oppimistaan ja tuen tarvettaan ei kukaan huomioi. Koordinoinnilla ja selkeillä tehtäväjaoilla huolehditaan, että lapsen oikeus opetukseen oikeasti toteutuu.
Sisäilma-asioissa käy myös helposti niin, että kokeillaan jotakin ratkaisua, mutta lapsi jää sen jälkeen oman onnensa nojaan, vaikka hänen tilanteensa ei olisi kohentunut.
Seurannalla varmistetaan, että lapselle todella löytyy hänelle toimiva koulunkäynnin ratkaisu.
Vaihe 5: Arvioi
Ratkesiko tilanne vai onko syytä löytää pidemmän aikavälin ratkaisuja? Mitä siis seuraavaksi?
Arvioidaan järjestelyjen onnistumista ja jatkotoimien tarvetta
Tarkistetaan, onko lapsen tarpeisiin onnistuttu vastaamaan, ja sovitaan yhdessä, mitä tehdään tästä eteenpäin.
Miksi tällainen vaihe tarvitaan?
Tilanteet vaihtuvat. Lapsen tarpeet voivat muuttua, hänen kouluasteensa ja koulunsa vaihtua ja koulurakennusten tilannekin voi elää. Koulunkäynnin järjestelyt ovat määräaikaisia ja niihin ryhdytään yleensä hätäratkaisuna. Siksi on tarpeen muistaa tarkastella, miten tehdyissä toimissa on onnistuttu ja miten kannattaa toimia tästä eteenpäin.
Lasten, perheiden, koulujen ja kuntien tilanteet vaihtelevat. Malli on ohjeellinen. Mallia saa ja kannattaa soveltaa kunkin tilanteen mukaan niin kuin yhdessä parhaaksi nähdään.
Lue Viiden vaiheen malli kokonaisuudessaan täällä.
Mallin ohjepankki löytyy täältä.
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.